Syksyllä toinen Ateneumin lipunmyyntikioskeista muuttuu Kuvataideakatemian opiskelijoiden ja City-Sámit ry:n yhteiseksi Jođus! -projektitilaksi. Jođus on pohjoissaamea ja tarkoittaa “matkalla”. Se viittaa tapaan, jolla moni kaupunkisaamelainen joutuu jatkuvasti matkaamaan, paitsi konkreettisesti etelästä pohjoiseen ja takaisin, myös mentaalisesti kahden erilaisen kulttuurin välillä. Lippukioskin vaihtuvat pienoisnäyttelyt esittelevät taideopiskelijoiden ja Helsingin saamelaisten yhteistyönä syntyneitä teoksia. Projektien ohjaajina ovat toimineet kuvataiteilijat Lea Kantonen ja Riikka Kuoppala.
Mukana myös: Jani Ikonen, Anna-Kaisa Koski, Minna Majanen, Anni-Helena Ruotsala, Helga Siljander
Lataa He kertoivat – me kuulemme -teoksen äänitiedostot ja kartta tästä!
Ladda ner ljudfilerna och kartan för De berättade – vi lyssnar här!
Download audio files and map for They Told – We Hear here!
Voit seurata Ninnin ja Sandran työskentelyn etenemistä He kertoivat, me kuulemme -projektin parissa heidän blogistaan täältä.
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaiset asuvat Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa sekä Luoteis-Venäjän alueella. Suomen yli 9 300 saamelaisesta yli puolet asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Heistä suuri osa on lapsia. Pääkaupunkiseudulla saamelaisia asuu noin tuhat. Nämä kaupunkisaamelaiset elävät kahden kulttuurin, suomalaisen ja saamelaisen kulttuurin, jäseninä. He elävät kaukana saamelaisten kotiseudulta kaupunkiympäristössä, jossa saamelaiskulttuuri ei ole sillä tavalla näkyvä ja elävä, eivätkä saamen kielet puhuttuja kuin pohjoisessa.
Saamen kieli ja kulttuuri eivät ole yhtenäisiä, vaan koostuvat useista kielistä ja paikalliskulttuureista. Kielet ja niiden murteet eroavat siinä määrin toisistaan, että eri kielten puhujien on vaikea ymmärtää toisiaan. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin- sekä koltansaamea. Saamelaiskielistä elossa on nykyisin yhdeksän, joista kahdeksan on uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia. Viimeisimpänä on kuollut Venäjällä puhuttu akkalansaame vuonna 2003. Saamelaiselle kielen hallinta on ensiarvoisen tärkeää kulttuurisen identiteetin kannalta. Kommunikointimahdollisuus omalla äidinkielellä on keskeistä, ja kielen siirtyminen lapselle on saamelaiskielten ja -kulttuurin tulevaisuuden perusta.
Pääkaupunkiseudun saamelaiset asuvat hajallaan. He kohtaavat toisiaan satunnaisesti järjestetyissä tapahtumissa paikoissa, joihin saattaa olla kotoa hankala matkustaa ja jotka vaihtuvat yhtenään. Saamelaiset ovat kokeneet, että heiltä edellytetään kohtuutonta omaa aktiivisuutta saadakseen saamenkielisiä palveluita, esimerkiksi lasten päivähoitoa. Myös saamenkielisten työntekijöiden saaminen on vaikeaa, koulujen oppimateriaali puutteellista ja mediatarjonta vähäistä.
Pääkaupunkiseudulla on vuodesta 1988 alkaen toiminut aktiivinen City-sámit ry. Yhdistyksen tavoitteena on käynnistää projekti pääkaupunkiseudun saamelaisten kielellisen ja kulttuurisen tilanteen kohentamiseksi sekä saamelaisen identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Projekti sisältäisi saamen kielen ja kulttuurin kursseja sekä saamenkielistä lasten kielipesä- ja päivähoitotoimintaa. Säännöllinen toiminta edellyttää, että saamelaiset, ja saamelaishenkiset, saavat oman vakituisen kohtaamistilan, ”Saametalon”, pääkaupunkiseudulle. Tukijoita projektille etsitään aktiivisesti!
www.citysamit.net
Sámit leat Eurohpá Uniovnna áidna álgoálbmot. Sámit ásset Suoma, Ruoŧa ja Norgga davviosiin sihke Oarjedavvi-Ruošša guovlluin. Suomas leat badjelaš 9 300 sámi, geain badjel bealli ásset ng. sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Oaivegávpotguovllus ásset sullii duhát sápmelačča. Dát gávpotsámit ellet guovtti kultuvrra, suoma- ja sámekultuvrra, lahttun. Sii ellet guhkkin eret sámiid ruovttuguovllus gávpotbirrasis, mas sámekultuvra ii leat seammaláhkai oidnosis ja ealas iige sámegiella hállojuvvo seamma lunddolaččat go doppe davvin.
Sámegiella ja -kultuvra eai leat oktilaččat, muhto dat čohkiidit moanain gielain ja báikkálaškultuvrrain. Gielat ja daid suopmanat earránit dan mađe ollu nubbi nuppis ahte sierra gielaid hállit eai báljo áddehala gielalaččat. Suomas hállet golbma sámegiela: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela. Sámegielain leat vel eallimin ovcci giela, main gávcci giela leat áitojuvvon dahje erenoamáš áitojuvvon dilis. Sámegielain maŋimuš jávkkai Ruoššas hállojuvvon áhkkilsámegiella 2003:s. Sámiide eatnigiela máhttu lea erenoamáš dehálaš kultuvrralaš identitehta dáfus. Lea hui mávssolaš beassat gulahallat iežas jovkui gullevaš olbmuiguin eatnigiela bokte, ja giela sirdin mánnái lea sámegielaid ja -kultuvrra boahtteáiggi vuođđun.
Oaivegávpotguovllu sámit ásset bieđgguid. Sii deaivvadit ain muhtumin dilálašvuođain, mat lágiduvvojit sin várás. Muhto dat báikkit, main dilálašvuođat dollojuvvojit, leat dávjá guhkkin eret ruovttus ja dat molsašuvvet jámma. Sámit leat oahppan diehtit ahte sii galget leat erenoamáš searalaččat, jos háliidit oažžut sámegielat bálvalusaid, ovdamearkka dihte mánáid beaivedivššu. Maiddái sámegielat bargiid lea váttis gávdnat, ja skuvllaid oahpponeavvodilli lea váilevaš ja mediafálaldagat vánis.
Oaivegávpotguovllus lea jagi 1988 rájes doaibman aktiivvalaš City-sámit ro. Ovttastusa ulbmilin lea álggahit prošeavtta oaivegávpotguovllu sámiid gielalaš ja kultuvrralaš dili buoridan dihte sihke sámiid identitehta ja searvevuođa nannen dihte. Dán prošektii gulašeddje sámegillii ja -kultuvrii guoskevaš gurssat sihke giellabeasse- ja beaivedikšodoaibma sámegielat mánáid várás. Vai buot dán sáhttá ollašuhttit, de dat gáibida dan ahte sámit ja sámevuoiŋŋagat ožžot fásta deaivvadanbáikki, ”Sámedálu”, oaivegávpotguvlui. Bárisin ohcet viššalit doarjuid dán prošektii!
www.citysamit.net
Samerna är den enda ursprungsbefolkningen i Europeiska unionen. Samerna bor i de norra delarna av Finland, Sverige och Norge samt i Nordvästra Ryssland. Mer än hälften av Finlands 9 300 samer bor utanför samernas hembygdsregion. En stor del av dem är barn. I huvudstadsregionen bor det cirka 1 000 samer. De här urbana samerna lever i två kulturer – den finländska och samiska kulturen. De bor långt borta från den samiska hembygden i en urban miljö där den samiska kulturen inte är lika synlig och levande som i norr, och där man inte hör samiska språk.
Samiskheten är inte ett enhetligt språk- och kulturområde, utan består av flera språk och lokala kulturer. Språken och dialekterna skiljer sig så mycket från varandra att samer från olika områden kan ha svårt att förstå varandra. I Finland talas det tre samiska språk: nord-, enare- och skoltsamiska. I dag talas det nio samiska språk av vilka åtta är hotade eller mycket hotade. Det samiska språk som dog ut senast är akkalasamiska. Detta inträffade 2003. Med tanke på den kulturella identiteten är det mycket viktigt för samer att behärska språket. Det är viktigt att ha en möjlighet att kommunicera på sitt modersmål, och att överföra språket till barn är grunden för de samiska språkens och den samiska kulturens framtid.
Samerna i huvudstadsregionen bor på olika håll. De träffar varandra ibland på olika evenemang, men det kan vara besvärligt att ta sig till dem och ställena byts ständigt. Samerna upplever att det krävs oskäligt mycket egen aktivitet av dem om de vill ha tjänster på samiska, till exempel dagvård för barn. Det är också svårt att hitta arbetstagare som talar samiska, och skolornas läromaterial är bristfälligt och medieutbudet litet.
Sedan 1988 har den aktiva föreningen City-sámit ry verkat i huvudstadsregionen. Föreningen har som mål att starta ett projekt för att förbättra samernas språk- och kultursituation i huvudstadsregionen samt att stärka den samiska identiteten och gemenskapen. Projektet skulle omfatta kurser i det samiska språket och kulturen samt språkbads- och dagisverksamhet på samiska. En regelbunden verksamhet förutsätter att samer och personer med relationer till den samiska kulturen ett eget permanent mötesställe, ett ”Samehus”, i huvudstadsregionen. För närvarande letar man aktivt efter sponsorer för projektet!
www.citysamit.net
The Sami are the only indigenous people in the European Union. The Sami people live in the northern regions of Finland, Sweden and Norway, as well as in northwestern Russia. More than half of the 9300 Sami in Finland now live outside their traditional homelands. Many of these are children. Around a thousand Sami live in and around Helsinki. These urban Sami live in two cultures, Finnish and Sami. They live far away from Lapland in an urban environment where the Sami culture is not visible and vibrant in the same way, and where the Sami languages are not spoken as they are in the North.
There is no uniform Sami language and culture; instead, there are a number of languages and local cultures. Languages and their dialects differ from each other to the extent that it is difficult for speakers of different languages to understand each other. In Finland, three Sami languages are spoken: Northern Sami, Inari Sami and Skolt Sami. Altogether nine Sami languages are still spoken, of which eight are threatened or endangered. Most recently, the Akkala Sami language in Russia became extinct in 2003. Preserving Sami languages is of vital importance in terms of cultural identity. The possibility to communicate in one’s own language is paramount, and transferring native languages to children is the foundation for the future of Sami languages and culture.
The Sami people living in Helsinki are scattered. They meet each other sporadically at organised events in places that may be difficult to reach from home and are constantly changing. The Sami people often feel that they have had to be unreasonable active to receive services in their own language, such as childcare. In addition, finding Sami-speaking workers is difficult, there is a lack of Sami-language educational materials in schools, and there is little Sami-language media.
The association City-sámit ry has been active since 1988. The association’s goal is to initiate a project that would improve the linguistic and cultural situation of Sami people living in Helsinki and to strengthen the Sami identity and community. The project would include courses in Sami languages and cultures, as well as the Sami-language activities and day care for children. To ensure regular operations, permanent premises would be required in Helsinki in the form of a “Sami Centre”. Sponsors for this project are being actively sought!
www.citysamit.net
Lisätietoja projektista saa Riikka Kuoppalalta:
riikka@riikkakuoppala.net
